Jos osaat käyttää laskinta, oletko lukutaidoton?

8.3.2017 11:43:09 Kirjoittanut Sini Norta

IMG_3074_2.jpg

Shree Devin kylässä, Lalitpurin alueella Nepalissa, aurinko paistaa lämpimästi vehreille vuoren rinteille. Istumme ulkona kuuntelemassa kyläpankin 26-vuotiaan johtajanaisen kuvausta heidän toiminnastaan. Suomalaisen Naisten Pankin avulla perustetulla kyläpankilla on myös oma talo, johon olemme jo tutustuneet. Talon seinästä löytyi laatikko, johon kuka tahansa voi käydä jättämässä toiveita tai moitteita kyläpankin toiminnasta. Sisällä seiniä koristivat niin pankin laskelmat kuin erilaiset kampanjajulisteet. Yhdessä julisteessa nainen on verta vuotavana miehen kantamassa häkissä ja viestissä voivotellaan naisen puolesta, jolla ei ole kulttuurillisia oikeuksia omistaa maata tai kiinteistöjä.

Ylenpalttista dramaattisuutta sen sijaan ei ole siinä pontevassa tavassa, jolla muutamia vuosia toiminutta kyläpankin toimintaa läpikäydään. Toiminta sai alkunsa muutamasta säästöryhmästä, jotka yhdistivät voimansa kyläpankiksi. Kun kassaan oli saatu säästettyä 290 dollaria (USD), saattoi kyläpankki myöntää ensimmäiset lainat. Sittemmin pankin pääoma on kasvanut 130 000 dollariin ja heistä on tullut Nepalin pankkimaailmassa varteenotettava toimija, joka pystyy neuvottelemaan lainoista ns. oikeiden pankkien kanssa. 

Vuosien varrella pankkiin on kehittynyt seitsemän erilaista säästötuotetta. Säästöihin myös opetetaan konkreettisesti: Kun perheeseen syntyy lapsi, tuodaan kyläpankista kotiin oma säästöpossu. Säästöpossun avain sen sijaan jää kyläpankkiin, jolla varmistetaan varojen käyttö lapsen hyväksi. Myös toinen lapsi saa säästöpossun, mutta kolmas enää ei. Muutaman tuhannen asukkaan kylässä 80 % talouksista on kyläpankin toiminnassa mukana, mutta tavoitteena on saada kaikki mukaan.

Säästämisen ja lainaamisen lisäksi rahaa käytetään myös koko kylän hyväksi. Kyläpankki tekee turvakotiyhteistyötä ja järjestää kampanjoita kotiväkivaltaa vastaan. Kotiväkivallasta keskustelu on hyvin suoraviivaista ja toteavaa. Selväksi käy, että väkivalta on edelleen ongelma kylässä vaikka edistymistä onkin tapahtunut. Rahaa käytetään myös yleisesti naisten oikeuksien puolustamiseen, esimerkiksi oikeuteen omistaa maata ja kiinteistöjä.

Yli sukupolvien vahvistuva voima

Millaisia liiketoimintoja lainoilla on saatu pystyyn? Pääsimme paikan päällä tutustumaan kolmeen naisyrittäjään. Kiipesimme siksakkaavia polkuja vuoren rinnettä pitkin maatilalle, jossa perheen äiti oli käyttänyt ensimmäisen lainan lehmiin ja aloittanut maitobisneksen. He viljelivät myös maata menestyksekkäästi. Perheen tytär kertoi käyvänsä liiketoimintakoulua. Perheen isää emme tavanneet, sillä hän oli rakentamassa perheelle uutta, omaa kotia. Kylän keskustassa pääsimme jututtamaan naista, joka oli perustanut ompelimon ja pienen kaupan. Lisäksi piipahdimme tomaattiviljelmällä, josta saimme pussillisen tomaatteja mukaan. Ei ihme, että jaettavaa riitti vieraillekin: piskuinen tila oli todella säntillisesti hoidettu ja viljely tuottoisaa. 

Tämä, jos mikä, on kestävää kehitystä. Kehitystä, jota tehdään paikallisin voimin ja paikallisin ehdoin. Kehitystä, jonka kaikki hedelmät jäävät paikallisten iloksi. Kehitystä, jonka sukupolvien yli vahvistuva voima on silmin nähtävissä. On tärkeää uskaltaa rakentaa paikallisesta kulttuurista käsin, vaikka on kovin vaikea irrottautua länsimaisesta hyvän elämän konseptista. Matkan aikana esitettiin kysymys siitä, että onko ihminen lukutaidoton, jos hän osaa käyttää laskinta. Kysymys on tarkastelukulmaltaan pysäyttävä.

Mikä kylässä lopulta oli muuttunut? Kun kysyimme tätä, vastaus ei suinkaan ollut tulotason nousu. Tai se, että kun aiemmin syötiin kerran päivässä, niin nyt on kaksi ateriaa. Tai se, että lapset eivät menekään pellolle vaan kouluun. Suuri muutos oli se, että naisista oli tullut näkyvä ja aktiivinen osa kylää. Aiemmin naiset olivat pysytelleet kodeissaan ja olivat hyvin näkymättömiä. Nyt kokoonnuttiin, toimittiin ja elettiin. 

Zeeland Family osallistui helmikuussa Naisten Pankin Skills Donation -ohjelmaan. Liiketoiminta-, media-, yrittäjä- ja markkinointiosaamisella varustettu viiden naisen ryhmä kävi omakustanteisella matkalla Nepalissa. Matkan aikana ryhmä osallistui nepalilaisen naisyrittäjäjärjestön (FWEAN) kansainvälisille myyntimessuille ja tutustui Naisten Pankin toimintaan Shree Devin kylässä. Zeeland Familyn Sini Nortalla oli ilo olla mukana matkalla. 

Tutustu Naisten Pankin toimintaan tarkemmin ja anna tukesi kehitysmaahan naisen kautta.

IMG_3086_2.jpg

Sini Norta

Sini Norta

Vice President, Advisory and Outsourcing Services